Siinähän se ongelman ydin tulikin. Yövuorot (3kpl) on menoillaan ja muutenkin pari viimeistä työviikkoa on ollut aika rankkaa. Tuntuu melkein, että olen ollut pari viikkoa töissä joka päivä, koska välissä on ollut vain yhden päivän vapaita. Ne menee niin nopeasti, ettei niitä huomaa olevankaan. Lisäksi tein tuossa keskiviikkona tuplavuoron, joka venähti vielä parikymmentä minuuttia ylitöiden puolelle ja koko päivä oli yhtä hässäkkää. Vastuuvuorossa 7-21:35 vei mehut aika lailla. Vaikka hoitotyöstäni tykkäänkin niin silti nyt tuntuu, että yövuorojen jälkeiset vapaat tulee niin tarpeeseen!
Yövuorot on sen sijaan asia, joista en enää tahdo selvitä millään, vaikka muuten vuorotyöstä tykkäänkin. En varsinkaan, jos öitä on enemmän kuin kaksi. En tiedä mikä on tullut, onko syynä ikä vai perheellisyys, mutta kroppa reagoi yön valvomiseen aivan eri tavalla, kuin vielä 6-7 vuotta sitten. Silloin, ei mitään ongelmaa. Nukuin yövuorojen välissä, kuin pieni porsas, sain yövuoron jälkeen helposti rytmin käännettyä normaaliksi.
Nyt yövuoroja ennen ei osaa nukkua. Yövuorojen välissä ei osaa nukkua ja yövuorojen jälkeen taas nukkuisi kyllä rytmin viimeistään ihan sekaisin. Yövuorojen välissä fyysinen olo on jännä.Ei välttämättä huono, muttei normaalikaan. Vatsa menee usein sekaisin ja tuntuu että sydän takoo levossakin eri tavalla kuin yleensä. Turvottaa. Päätä särkee. Tulee syötyä huonosti, mikään ei oikein maistu, mutta kuitenkin tekee mieli pupeltaa koko ajan jotain. Yleensä tulee sitten napsittua jotain herkkua (ja aina vieläpä liian paljon) ja väärin (aivan liikaa hiilareita), kuten äsken aamupalaksi kahvin kanssa kaksi täytemuffinia. Tulee (aiheellinen!) läskiporsasolo ja se alkaa lisäksi vielä vituttamaan.
Eilen kävin lapsen pyöräillessä vieressä 5km lenkillä. Sykkeet pysyi suhteellisen hyvin PK-alueella ja vauhti (tai hitaus) oli sitä mitä se yleensä sellaisilla sykkeillä nyt on tupannut olemaan. Himpun alle 8min/km. Silti lenkki tuntui tahmaiselta ja takkuavalta, tuntui siltä, ettei kroppa oikein herännyt ollenkaan.Alunperin piti mennä potkupalloilemaan, mutta koska en ehtinyt aiemmin päivällä yhtään nukkua ja heräsin aamulla liian aikaisin, niin otinkin sen sijaan päiväunet (ja ihme kyllä torkuinkin) ja menin lenkille vasta niiden jälkeen.
Nyt on takana ensimmäinen yö ja vielä kaksi edessä. Tällä hetkellä olo on höntti. Päätä särkee ja vatsa on semisti sekainen. Aion silti mennä Body Pumpiin kokeilemaan, kestäisikö kroppa lihaskuntotreeniä yövuorojen välissä. Se on jo aiemmin koettu, että juoksulenkit ja muu aerobinen liikunta näiden öiden välissä tuntuu hetkenä minä hyvänsä koittavalta kuolemalta. Elättelen toiveita, että saisin vielä pienet unetkin ennen seuraavaa yötä. Nyt tuli nukuttua parin ennenaikaisen heräämisen säestämänä n. 8:30-13:30.
Fiilis on jotain tätä luokkaa:
Kuva täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi. Anna ehdotuksia. Neuvo. Kritisoi. Kysy. Kehu. Hauku.