torstai 25. heinäkuuta 2013

Anonyymit Ahmijat ja kadonneen juoksukunnon metsästys

Heippa. Jos jotakuta ottaa kupoliin treeniblogien jatkuvat onnistumiset, kehittyminen ja suunnaton positiivisuus, niin tässä teille vastapainoa. Epäonnistumista oikein huolella ja arkirealismiapessimismiä!

En tiedä mikä kesämasennus mulle iski Forssan keskeytyksen jälkeen, mutta jostain syystä juoksulenkkarit meni sen jälkeen jalkaan tasan kerran, juhannuspäivänä 7km lenkin verran ja salilla on käyty hävettävän harvoin. Huonoina tekosyinä olkoon tuulikaappiremontti ja helvetillinen n.54tuntinen työviikko, kesäflunssa, Ilosaarirock-reissu jne.  Juhannuspäiväisen lenkin jälkeen sain lenkkarit jalkaan heti perään melko tarkalleen kuukausi myöhemmin. Tapani mukaan aloitin kiipeämällä perse edellä puuhun, eli 11,5km lenkillä, jonka keskisyke oli maltilliset 167bpm. Ei näin.

Ei sillä, lenkki oli loistava. Siitä suuret kiitokset sille, että lenkkiseura oli ensiluokkaista. Extremerunissa juoksukaverina ollut kaveri raahasi minua perässään ja parannettiin siinä samalla maailman lisäksi molempien suhtautumista ruokaan. Todettiin tilausta olevan vähän toisenlaiselle AA-kerholle. Meidän versio voisi olla vaikka Anonyymit Ahmijat, kummallakin kun tuntuu lähtevän vähän niinsanotusti lapasesta, eikä kohtuullisuutta tunneta. Jäätelö (ja karkki) on hyvää, varsinkin kun salaa autossa yksin syö ja hävittää todistusaineistot keskikonsolin kyynärnojaluukkuun.  Sama on/off-asenne pätee näemmä omalla kohdallani treeniin. Joko se kulkee säännöllisesti ja hyvin tai sitten se ei kulje ollenkaan. Siinä kun treeni ei kulje, niin sama se on vetää ruokavalio ihan läskiksi. Minä olen juuri se oikea esimerkki siitä, miten EI pidä toimia.  Nyt on siis ripustauduttu treenin syrjään kiinni ja eiköhän se ruokavaliokin sieltä palaudu. Tällä hetkellä olen (arviolta) n. +5kg tai enemmän bikinibodypostaukseen ja keskivartalo näyttää pullataikinalta. En postaa kuvaa,enkä mene vaa'alle, vaan pukeudun säkkiin tyytyväisenä riittävän pitkään, kunnes kesähötöt on vuodatettu hikenä lenkkipolulle tai Forever Hämeenlinnan ilmastoimattomalle salille.

Tänään roudasin itseni juoksuohjelman mukaiselle  lenkille. Etävalmennusta on takana nyt 1½kk ja tein ehkä kolmannen ohjelman mukaiset treenin. Tässä taas yksi huono esimerkki siitä, miten maksettuun treeniohjelmaan sitoudutaan. Ohjelmassa oli n.50min kevyt lenkki, sykkeen piti olla alle 160bpm. Jooeiollut.  Lönköttelin hitaasti uimahallin rantaan, uitin tenavaa puoli tuntia ja lönköttelin takaisin. Tahti oli kyllä onnettoman hidas, mutta keskisyke oli 164bpm.  Ehheh. Kuukauden juoksutauolla pääsee kyllä tosi kätevästi takaisin nollapisteeseen ja kadottaa olemattomankin juoksukunnon - varsinkin kun kruunaa juoksutauon muutenkin huonolla treenaamisella ja pitää kaiken kruunuksi ruokavalion kirjaimellisesti läskiksi.

Vaikka ylläolevasta voisi saada hirmu negatiivisen kuvan, niin ei tässä nyt sentään vielä ole nirhitty ranteita auki itseinhon vuoksi. Täältä noustaan taas kyllä, mutta mitä sitä faktoja peittelemään :D  Kesä on silti ollut tähän mennessä kaikin puolin kiva, mukava ja rento - joskin hyvin raskas, koska lomaa ei tänä vuonna ole.  Ehtiihän sitä taas koko talven kiristellä.

Päivän kruununa kuitenkin oli reissu postiin, ärrälle ja lähisiwaan. Uusi puhelin ja uusia treenivaatteita. Tänään lenkin parasta antia olikin uudet ihanan pirteät turkoosit shortsit ja valkoinen toppi.

"kevyt" 50min. Yeah...

Huomenna vapaapäivä eli jalkajumppaa!

4 kommenttia:

  1. Heii ihan loistava toi sun filosofia, oon alkanut myös itse löytää sen! Kesä tuli, jotain kävi, kykenen pistämään jalat taskuun ja pyörimään kun turvottaa niin pahasti mutta hittoakos tässä masentumaan. Lisää reeniä vaan niin kyllä se siitä :)

    Ja kesähän on vaan kerran vuodessa, ei talvella jätski maistu niin hyvälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesän loppumisen kunniaksi edessä onkin nyt sitten 79 herkutonta päivää. Jos vedetään kunnolla överiksi, niin sitten tiukasti vajariksikin! :)

      Poista
  2. Dont worry, talavella myö juostaan pitkin Hämeenlinnaan niin että ensi kesänä ollaan ihan tikissä. Pitäs alkaa käydä vaikka kerran viikkoon yhessä juoksee? Itekseen se on joskus niiiiiin nihkeetä hommaa.
    Ps. ihanat shortsit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin! Meinasin itseasiassa tänään laittaa viestiä, että lähdetkö juoksuttamaan mua (koska motivaatio oli / on kadoksissa), mutta enpä sitten viitsinyt, kun kello oli jo melko paljon.

      Poista

Kommentoi. Anna ehdotuksia. Neuvo. Kritisoi. Kysy. Kehu. Hauku.