Onnea Turtle on the run!

Nopeasti rantsusta kännykällä:   Random.org arpoi päivän voittajaksi kommentin numero 5. (mun omia ei tietty laskettu)

Eli mun laskujen mukaan onnea Anneli!! Laita Anneli vaikka viestiä tuohon sähköpostiosoitteeseen, niin saadaan pinkki Karrimorin juomapullo uuteen kotiin. 

Palaan kotikoneelta asiaan.

Vuosipäiväarvonta lähestyy!

Blogi juhlii  ensimmäistä syntymäpäiväänsä 3.6.2013.

(Eka postaus on kirjoitettu kylläkin toukokuussa, mutta ei julkaistu suurelle yleisölle ennen kuin kesäkuussa.)

Syntymäpäivän kunniaksi luvassa arvonta, sillä sitä toivottiin. Lupaan myös juoda skumppaa, mitäs toivoitte sitäkin.

Arvontapalkintoja on tällä kertaa kaksi. Siispä suoritamme kaksi arvontaa!

Ensimmäinen arvotaan blogin virallisena syntymäpäivänä, 3.6.2012 ja toinen arvotaan 15.6.2013 Forssan Suvi-illan puolimaratonin jälkeen.

Ohjeet tulee tässä:

Ensimmäiseen arvontaan osallistut kommentoimalla tätä postausta antamalla blogin sisällöstä ruusuja / risuja ja kehittämisehdotuksia tulevaisuuden varalle.

Palkintona on 

Kuva: www.sportsdirect.com

Karrimorin ihana vaaleanpunainen juomapullo, joka vetää sisäänsä 300ml nestetttä. Vettä, aminohappoja, skumppaa. Mitä kukakin nyt tykkää lenkillä mukanaan hörppiä. Puteli on muotoiltu siten, että sitä on erityisen helppo kiikuttaa mukanaan kun juoksee tuulispäänä ympäri pitäjiä.

Lisäksi luvassa on jonkinlainen määrä lisäravinnepatukoita. Riippuu vähän siitä, saanko kerjättyä sponssia vai meneekö omakustanteiseksi.

Arvonta suoritetaan 3.6.2013 aamupäivällä, joten ruusut / risut ja kehittämisehdotukset 2.6.2013 klo 23:59 mennessä kommenttilaatikkoon.

Onnettarena toimii random.org.

Toiseen arvontaan osallistut veikkaamalla minun Forssan suvi-illan puolimaratonin loppuaikaa.

Jotain osviittaa voi saada menneistä ja tulevista juoksuaiheisistä blogipostauksista ja garmin-statistiikoista sekä sivupalkin vanhoista tuloksista. Pelkkä "järkyttävän hidas"  ei riitä vastaukseksi, vaikka aivan oikeaan se kieltämättä osuukin. Myös osallistumattomuutta / keskeyttämistä sopii veikata, eihän sitä tiedä jos vaikka arpaonni olisi sinun puolellasi. Tässä yhteydessä toivon kuitenkin ettei ole.

Toissavuonna Forssassa kellotettiin ainoastaan bruttoaikoja, joten se olkoon arvonnassa oleellinen, vaikka viime vuoden kilpailijat olivat saaneet nettoajatkin.  Lupaan olla vitkastelematta alussa, vaikka en tokikaan aivan eturivin lähtijänä olekaan.


Kakkosarvonnassa palkintona on vähän hardcorempi juomaratkaisu pidemmille lenkeille ja väri sopii maskuliinisemmallekin lukijaväelle.

Kuva: www.sportsdirect.com

Juomapullovyön lisäksi palkintona on vyön taskujen täydeltä energiageelejä ja patukoita. Määrä ja laatu riippuu taas samoista seikoista kuin edellisessäkin huikeassa palkinnossa.

Palkinnon voittaa siis lähimmäksi veikannut. Mikäli yhtä lähelle pääsee useampi arvaaja, suoritetaan reilun pelin hengessä arvonta.

Osallistumisaikaa on lähtöpamaukseen saakka ja sehän kajahtaa ilmoille 15.6.2013 klo 16 paikallista aikaa Forssassa. Voittaja julkistetaan heti, kun selviän juoksun jälkeen tarkistamaan, kuka oli lähimmäksi arvannut.

Mikäli haluat  osallistua molempiin arvontoihin, anna rakentavalle palautteelle mahdollisuus tulla luetuksi ja veikkaa loppuaikaa. Mikäli et halua tuplata mahdollisuuksiasi huippupalkintoihin, tee vain jompikumpi.

***

Selkeetä?

 Ja onnea arvontaan, paitsi niille, jotka veikkaa DNF:ää tai osallistumattomuutta. *kjäh*

Arvontalaulu raikaa...

Tiedättehän sen, että aina ei mene kaikki niin kuin Strömsössä... Ei mene tosiaan ei. Jostain syystä nukuin viime yönä käsittämättömän huonosti. Ensinnäkin, menin nukkumaan liian myöhään. Toiseksi en osannut nukahtaa, koska mies oli keikalla. Ja kun vihdoin nukahdin, heräilin tämän tästä.  Heräsin sekä miehen tekstiviestiin ja hänen kotiutumiseen ja ainakin kolme kertaa sen jälkeen. Kelloi soitti klo 6 ja mä olisin maksanut mitä vaan, jos olisin voinut jatkaa unia.

Epäluuloinen treenaaja

Työpäivän jaksoin kuitenkin ihan ok, meni yllättävän nopeastikin. Sää ulkona oli aivan... no sieltä. Ei yhtään tehnyt mieli mennä juoksemaan. Ei huvittanut, satoi vettä. Väsytti. Mies lähti taas keikalle, mä istahdin sohvalle. Hetki sen jälkeen, kun olin refreshannut facebookin etusivun kahdennenkymmenennen kerran päätin, ettei tämä väsymys ainakaan sohvalle juuttumalla hellitä. Vaihdoin treenikamat niskaan ja lähdin salille, vaikka fiilis oli vähän "mitähän tästäkin oikein tulee". Ulkoilemaan pääsi uusin treenitoppini, joka tuli Fit4Yousta jokunen aika sitten. Aivan ihanan pehmeää ja hyvin istuvaa materiaalia. Tykkään!

Salilla tapahtuikin sitten seuraavanlainen ihme.

JUOKSIN! Kuvanlaadusta saatte kiittää ihan minua itseäni. Mainittakoon vielä, että tämä oli eka kerta ikinä, kun juoksin metriäkään juoksumatolla. Alku piti ottaa rauhallisesti totutellen, mutta lopulta uskalsin ihan kunnon hölkkävauhtiakin. Sykkeet oli. Nojoo. Ne oli just sellaiset, kun niiden voi olettaakin olevan lähes 2kk juoksutauon jälkeen. 25min, alkuun ja loppuun reippaasti kävellen, 3,3km ja avg HR 159. Pidempään en kehdannut mattoa pitää varattuna, mutta ehkä tästä lähtien otan lämmöt juoksumatolla? Ellei sitten käy näin...

Treeni oli hyvä. Aikaa meni liki pari tuntia alkulämmittelyineen ja palauttavine venytyksineen, rapiat 620kcal ja aivan mahtavaa tehdä kiireettä, ilman ruuhkaa ja rauhassa. Normi jalkarääkin lisäksi tein vielä vähän Fustrasta tutuksi tulleita takareisiliikkeitä (lantionnostoa), vatsoja, hooveria ja vinoja vatsoja kahvakuulan kanssa. Tuli hikikin.

Treenin jälkeen tyyppasin Star Nutritionin Cookies & Creamia rasvattomaan maitoon sekoitettuna ja ai vitsi se oli hyvää!

Kotiin päästyä sauna, arvontalipukkeiden askartelu (heitin ne mielikuvituksellisesti hattuun) ja kalsarikalle onnetar töihin.

Vinosta videotallenteesta huolimatta siis onnetar suosi Turtle on the run-blogin historian ekassa arvonnassa JENNIÄ! Onnea voittajalle! Jenni voisi pipon halutessaan laittaa tiedoksi väritoivetta sekä päänympärysmittaa. Mallistakin saa esittää sen verran toivetta, että haluaako lörpän vai päänmyötäisen. Muunlaisiin hienouksiin ei mun taidot taivu. :)


Kuvia ja videotallennetta katsoessa voi nokkelasti päätellä, että huomenna ennen iltavuoroa on syytä pitää siivouspäivä. Hyi olkoon!

Nyt aion kuitenkin herkutella porkkana, kurkku ja paprikasuikaleilla ja dipillä ja ottaa rennosti hyvän jalkareenin jälkeen.

Toivottavasti teilläkin on ollut mukava viikonloppu. <3 

Juoksuaika lähenee!

Nyt alkaa tuntumaan siltä, että Espoon koitoksesta on toivuttu sen verran pitkään, että lenkkitossut eteisen nurkasta alkaa huutelemaan kutsuvasti. Tässä juoksemaan lähtemistä pohtiessani olen miettinyt, mikä siinä onkin että puolikkaan juoksemista seuraava juoksulenkki venyy taas marraskuulle? Sama homma kävi viime vuonnakin, jolloin ensimmäinen puolimaratonin jälkeinen lenkki on heitetty 13.11.2011.  Lataako siihen puolikkaalle valmistautumiseen kuitenkin sensorttisen henkisen paineen, että juoksu jää suorituksen jälkeen hetkeksi ihan siitä syystä, vai mikä vinksahdus mulle oikein aina käy?  Onko kenelläkään muulla vastaavanlaista "oiretta" havaittavissa? Melkein jo meinasin mennä lenkille tänään, mutta Garminista oli akku loppu ja niobekin juoksee vasta huomenna. Jos lenkki toteutuu, niin sehän tietää myös sitä, että huomenna on arvontapäivä! 

Arvonnan huippupalkintona on nyt ainakin siis omin pikku kätösin askarreltu pipo talven lämmikkeeksi ja lisäksi tarjoan voittajalle kanelipullat. Voi olla, että heitän kyytiin vielä jotain muutakin, jos sattuu jotain sopivaa vastaan tulemaan.

Ravinto-ohjausta varten olen pitänyt ruokapäiväkirjaa ja ostin jopa pari viikkoa käyttöoikeutta kalorilaskuri.fi- palveluun. Herkuttomat on lipsunut, koska teki eilen ihan mielettömästi mieli jotain hyvää. Onni onnettomuudessa oli, ettei kotona ollut mitään. Kävin kaupassa ostamassa leivontatarpeita ja samalla ruokatarpeita. Porkkanakakun paistumista odotellessa tein ruokaa ja sen jälkeen, kun nälkä oli taltutettu, ei porkkanakakku maistunutkaan kuin yhden palan verran. Iltapalan aikaan valinta oli jo helppo.

Treenit on kulkenut, tosin takaolkapäätreeni sai kovan kolauksen, kun salin pec deck-laite oli heilahtanut epäkuntoon. Onneksi saliohjelman tehnty Pia asian huomasi ollessaan ohjaamassa jotain toista onnekasta. Minä en pystypunnerruksien jälkeisen poltteen jälkeen ensin edes tajunnut mitään. Tosin, hetkeä aikasemmin olin kyllä ihmetellyt, että rintalihasliike tuntuu normaalia helpommalta. Luulin lihaksieni kasvaneen, erehdyin. :D

Tänään oli tarkoitus urakoida aerobista 1½h spinningin ja zumban merkeissä, mutta harrastin niin antaumuksella eläinrääkkäystä, etten millään kyennyt. Minullahan on siis ensi helmikuussa 14 vuotta täyttävä kalmanhajuinen karvakorva, jota tasaisin väliajoin kidutan kaikenlaisilla hoitotoimenpiteillä. Tänään oli vuorossa Ten years younger - henkinen nuorennusleikkaus. Ja johan taas tassu nousee kevyesti.

Fitnesstukusta tuli tilattua vähän lisää proteiinijauheita. . Tällä kertaa tilattiin Whey 80 - vaniljan makuisena, joka on rasvattomaan maitoon sekoitettuna jopa hyvää. Tilattiin myös Cookies & Cream- makua, jota on myös kehuttu. Gourmet Pro piti tulla tuplasuklaana, mutta näppäilyvirheen takia tulikin minttusuklaata. Edellinen Whey 80- minttusuklaan makuisena meni roskiin, joten odotukset ei ole kovin korkealla.  Kaupan päälle tuli t-paitoja, joita ei välttämättä koskaan tule käytettyä...

Duramaxit menivät myös loppumaan, joten jotain aminohappovalmistetta pitäisi kanssa ostaa, uusi tilaus pitää siis laittaa ihan hetikohta taas. Suosituksia saa jakaa! 
 
Aamulla pullistelin myös peilin edessä ja otin noloja pullistelukuvia myös. Noloja siksi, kun ei ole mitään pullisteltavaa. Kuvien etäisyys, kuvakulma ja käden asento on eri kummassakin kuvassa, joten vertailukelpoisia eivät ole. Vertaillaan nyt silti vähän. Ihan pienenä. Oikea käsivarsi ei ole tuotakaan vähää vertailukelpoinen, se on ihan onneton, jäätynyt pulkannaru. Sinänsä ihme, koska olen oikeakätinen, mutta ehkä se on sitten jotain peruja siitä aivoinfarktista sitten?

Missään muualla ei sitten mitään näykkään. Painokin vaan sinnikkäästi alkaa sillä väärällä kymmenluvulla. No niin. Saatiinhan samaan postaukseen sekä tunnustus herkuttelusta ja vielä perään vinkumista siitä, miksi painoa on liikaa... Menenkin tästä katsomaan löytyisikö peilistä joku, ketä tästäkin vahingosta voisi taas syyttää. :D

Mukavaa viikonloppua teille. Mä vietän omani työn parissa. <3 Huomenna arvotaan, joten osallistukaahan innolla! 

Niin. Tarviiko sitä muuta sanoakaan.

Kuva: täältä

Ravinto-ohjaukseen!

Nyt se on päätetty. Otan pariksi kuukaudeksi itselleni ravinto-ohjauksen ja  nettituen piiskauksen Pialta. Projekti alkaa sillä, että pidän ruokapäiväkirjaa 4vrk ajalta ja täytän ravitsemukseeni liittyvät esitietolomakkeet. Sen jälkeen Pia laatii ruokavalion, jossa on huomioitu perusaineenvaihduntani, liikuntamääräni, tavoitteeni ja rajoitteeni ja johan alkaa tuloksia syntyä. Toivottavasti.

Vapaa viikonloppu on mennyt mukavissa merkeissä perheen kanssa. On vietetty aikaa yhdessä, käyty kylässä kaverin luona. Kaverin luona tein tuttavuutta 32kg kahvakuulan kanssa enkä meinannut moista möhkälettä saada pois sylistäni, kun se siihen kivasti aseteltiin. Väri onneksi matchasi kivasti housuihin, niin ei silmät alkanut särkemään. Tyyli ennen kaikkea!


Käytiin myös kirjastossa edistämässä perheen pienimmän pimputteluharrastusta ja heijeah. Osasin vetästä ukkonooan ja pienen pienen veturin. Ihan tosta noin vaan. Värikoodeilla... Ei ole pikkumiehen musiikki-innostus ainakaan geeneissä ja verenperintönä ei ole tullut kyllä tippaakaan helpotusta soitonopettelun urakkaan.

Käytiin myös lauantaina miehen kanssa salilla jossa mulla vuorossa oli yläkroppatreeni. Yläkroppatreenin tein tunnollisesti ja vähän lisäksi vatsoja miestä odotellessa. Poika oli mukana ja hieman ennen kotiinlähtöä lapsiparkissa yksin hengailu alkoi kyllästyttää ja pitihän se pikkumiehelle näyttää miten sataviiskytkiloa nousee. Ei se helpolla noussut, kuten kuvasta voi kuka tahansa päätellä, mutta nousi se. Toistoja kykenin tekemään viisi. Ei oteta tätä tavaksi, ei se niin kivaa ollut.

Oma yläkroppatreeni meni ihan ok. Salin peilissä näytti taas perkeleellisen hyvältä, mutta kun mies otti kännykän käteen ja nappasi kuvan, niin *simsalabim* - kaikki peilissä näkyneet lihakset oli tiessään!!

Viikonlopun sixpack!?

Ja mä voin vaikka vannoa, että peilissä näkyi pyöreät olkapäät, levenevä selkä, kapeaä vyötärö ja aavistuksen piirtyvät hauikset. Ehkä menetin kesken pystypunnerruksen tajuntani tai nukahdin ja näin unta...

Pikkumies leipoi lauantai iltana piparia ilmeisesti Robinia hyräillen, koska mun sy-sy-sydämestä puuttuu palanen... Ja kas niin meillä oli loppuviikonlopuksi miellyttävä korvamato!

Isänpäivän kunniaksi mies sai aamiaisen vuoteeseen, joten tuli lellittyä perheen iskääkin.

Lahjaksi tuli tiskirätti (ja se saliohjelma + ohjaus, joka onkin ollut jo kovassa käytössä), joten siivouspäivä tuli sunnuntaista. Isänpäivän kunniaksi perheen  varttuneempi miesväki sai olla työnjohtotehtävissä ja minä kuurasin koko huushollin. Siivouksen päälle teurastin koiran leikkasin koiran kynnet, joka on meidän molempien sykettä nostattava prosessi, vielä lähes 14-vuoden jälkeenkin. Huh. Onneksi se on taas ohi! Sen jälkeen lähdettiin taas koko posse salille. Mies meni tekemään yläkroppatreeniä ja mä otin pienet alkulämmöt crossarilla ja menin 45 minuutiksi syvävenymään. Nyt sitä ollaan taas rentona kuin rautakanki!

Jäin pohtimaan edellisen postauksen kysymystäni itsekin. Tai lähinnä sitä, onko tämä edes juoksublogi. Nimen perusteella kyllä, mutta alkuvaiheen teksteissä on kyllä selvästi mainittu, että juoksu on vain yksi osa-alue liikuntaharrastuksestani. Hah. Ei tarvi siis sen takia lähteä juoksemaan. :) Ehditte vielä hyvin osallistua arvontaan! Palkinnoksi päätin ainakin pipon, jonka omin pikku kätösin askartelen. Se voi olla vaikka samanlainen, joka lämmittää nyt Annan päätä. Sama pipo sopii hyvin myös pehmokoiralle, ellei itse tarvi. Voittajan kanssa voidaan sopia väristä yhdessä.

Mites teidän viikonloppu sujui? Hauskaa viikon alkua! <3

Pitäiskö juoksublogissa juostakin?

Blogi on viettänyt yhä melkoista hiljaiseloa.

Taas on näköjään se aika vuodesta (vai kuukautiskierrosta?), että koko bloggaamisen mielekkyys kyseenalaistuu. Viimeinen niitti oli bloggerilla, joka kaatoi taannoisen äänestyksen, enkä nyt tiedä, mitä mun piti kymppitonnin kunniaksi teille keksiä. No, ykstoistatonniakin taisi jo mennä rikki joten rykäistään käyntiin arvonta, jossa arvotaan jotain. Yllätysarvonta! Lupaan, että palkinto on hyvä. Tai ainakin palkinto on.  Heijeah!

Arvontaan voi osallistua jättämällä kommentin alle ja vastaamalla perustellen otsikon mukaiseen kysymykseen. Mikäli juoksublogissa pitää juostakin, niin kai se on sitten sunnuntaina kaivettava lenkkarit eteisen yläkaapin peränurkasta ja kokeiltava, miten ne talvijuoksuvermeet istuu päälle.  Hah. Arvota suoritetaan heti seuraavan juoksulenkin jälkeen, joten olkaahan nopeita!

Viikko on muuten mennyt melko paljon töiden parissa. Työssä on nyt jotenkin enemmän kuormittavaa, mutta toisaalta erittäin antoisaakin taas. Haastavaa ja palkitsevaa yhtä aikaa.

Treenit on mennyt tällä viikolla ihan ok. Tiistaina kehonkoostumusmittauksen jälkeen yläkroppatreeni, josta ei dataa tallentunut, koska sykemittari oli kotona. Keskiviikkona vatsa-pakarakuritusta CXWORX:n parissa, puolen tunnin spinning ja pitkästä aikaa Body Pump. Pumpissa säästelin vähän jalkoja, koska torstaille oli tiedossa yhteinen salireissu miehen kanssa ja jalkatreeni. Torstaina siis jalat tukkoon. Prässissä ja kyykyissä paukkui taas ennätykset ja pohkeita kuritin myös lisäämällä painoja ja tekemällä ylimääräisiä toistoja.  Habaa väänsin kanssa, vaikka ei pitänyt. En muista miksi, mutta teki mieli.

Tänään kävin tunnin spinningissä ja sh'bamissa. Spinning-ohjaaja oli yksi mun suosikeista ja erehtyi mainitsemaan Sami Hedbergin kesken polkemisen. Ei juma. Koita siinä polkea vakavasti ja jaksaa painaa, kun naurattaa ihan älyttömästi!

Ne, jotka ei tiedä mistä puhutaan, katsovat tämän:

Sh'bamissa vasempia jalkoja oli 6 peräkkäisen työpäivän jälkeen taas useampi, joten ei siitä sen enempää. Huomenna mennään taas miehen kanssa salille, mutta muuten aion viikonlopun ottaa rennosti, treenata, nukkua ja syödä hyvin.

Ruuasta puheenollen. Ruokailu on... Noh. Mennyt jotenkin. Ei mitään maksimiherkutteluja, mutta ääh. Jotenkin nyt ei ihan lähde herkutonkaan. Ajattelinkin itselleni joululahjaksi hankkia ravinto-ohjelman ja ruokapäiväkirjan analyysin Pialta. Harkinnassa on enää vain se, otanko vain ohjelman vai myös net-training-tuen. :) Syöty siis on...

Kehonkoostumusmittaus on jälkeenpäin lähinnä v*tuttanut. 28,4% on ihan saatanallisen paljon fläsää. Arvatkaa mikä v*tuttaa eniten? No se, että se on ihan vain ja ainoastaan minusta kiinni. Mä nimittäin tiedän, näen ja tunnen sen, että tilanne on ollut parempikin...

Tämä päivä alkoi muuten kivasti puurolla. Varmaan arvaatte...

 

Puuropläjäyksestä huolimatta (tai juuri siksi), perjantai tarvitsi piristyksekseen punaiset byysat.

Mukavaa viikonloppua! Muistakaa osallistua arvontaan ja toivottavasti sunnuntaina on hyvät juoksukelit! ;)