Pääsiäistreenit paketissa!

Torstain kahvakuula (tai lähinnä 10kg kuulalla tehdyt kulmasoudut) tuntui sen verran lapojen välissä, että pitkän perjantain kärsimysnäytelmässä oli vähän sovellettu koko kropan läpikäynti, poislukien selkä että pääsee taas kunnolla salitreenin(kin) makuun. Suklaamunien maku on jo tullut liiankin tutuksi. Yh.

Perjantain salitreenissä testissä oli myös uudet Easytone- kengät ja ei ehkä optimaalisimmat, jos tarkoitus on tehdä yhtään askelkyykkyjä. Pampulat pohjassa haastaa siinä hommassa tasapainoa vähän turhankin kanssa ja oli jo melko lähellä, ettei tässä pohjeluun ja polven sivusiteiden perään parannella nilkan päreiksi lipsahtaneita nivelsiteitä.

Pikkumies oli viety jo torstaina mummolaan mökkeilemään, joten ihan kahdestaan saatiin miehen kanssa kotona olla.  Ja herkutella. Nyt on myönnettävä, että ruokavalio on ollut ihan sieltä ja syvältä - suorastaan poikittain. Sitä on vedetty niin paljon sontaa naamaan, että yh ja hyh. Sanomattakin on selvää, että se myös tuntuu ja näkyy, joten ryhtiliike alkaa taas änyyteenyt.

Lauantaina oli vapaapäivä. Yllätin itseni(kin) olemalla kaverin kanssa aamulenkillä ennen kahdeksaa aamulla. Noin tunnin kävelylenkki tehtiin.  Sen perään miehen kanssa käytiin asioilla kaupungilla. Ilma oli aivan ihanan keväinen ja aurinkoinen. Laitoin kaulaan PLO:n, päälle nahkatakin ja jalkaan uudet ruskeat nahkaconssit.

Käytiin vähän ostoksilla ja syömässä Rossossa. Meni perinteisten pääsiäisherkkujen puolelle ja tilattiin pääsiäispizzat. Jälkiruuat sentään jätettiin väliin. Päiväunet kainalokkain sohvalla ja salille. Koko kroppa oli vähän tukkoisen tuntunen, joten koska oli rauhallista, juoksentelin paikallani juoksumatolla 5-6km verran ja kävelin n. 15min loppuverkat. Illalla leffailta ja leffaherkut.

Sunnuntai aamuna uusi yllätys. Ennen yhdeksää (kellot kesäaikaan!) aamulenkille kaverin kanssa. Noin 45min käpsyttely, puurot napaan ja työpäivän mittaiseksi ajaksi auton rattiin. Pikkumiehellä oli äitiä ikävä, joten melkein 500km ja noin 7h taukoineen puuduttavaa ajamista.

Hätäpäiseksi reissusafkaksi ABC:n kanapasta ja  Hämeenlinnaan saapumisen jälkeen suoraan yhden melkein 7-vuotiaan neidin synttäriherkuille. Sanoinko jo, että viikonloppuna tuli mätettyä kaikkea sontaa ja paljon. Siis oikeasti. PALJON.

Illalla ryhtiliike ja viikonlopun vapaiden ainoa to do- asia pois päiväjärjestyksestä. Olohuoneesta tummanruskeat tapetit mäkeen ja vaaleampaa harmaata tilalle. Ignoratkaa sotku, siivouspäivä oli vasta tänään... Treenistä lepo.

Tänään sitten työpäivä, kodin siivousprojekti ja jalkatreeni. Aamulla polar ilmoitti harjoitusviikon olleen hyvän. Saldo lienee oli jotain 6h30min tietämillä + aamulenkit (joille en edes ottanut mittaria mukaan).  Jalkatreeni kulki pitkästä aikaa hyvin ja ollaan jo melkein niissä painoissa, joihin tammikuussa jäätiin. Jeah! Paitsi että askelkyykkykävelyt ei sujuneet ollenkaan. Ne Easytonet on edelleen siinä hommassa ihan nilkan nivelsiteiden itsemurhaa... En saanut tehtyä kuin 2x30 lisäpainoilla.

Tästä motivaatiota ryhtiliikkeeseen:

Seuraavan 14vrk:n aikana tapahtukoon jotain muutakin.

Nyt odotellaan taas Sportsdirectin pakettia. Välineurheilija hakee juoksumotivaatiota uusista juoksutossuista. Arpa osui tuttuun ja turvalliseen Nike Pegasukseen. Värinä pinkki-musta. Niillä alittuu se kymppi tuntiin. Joojoo! (Niivarmaan!)

Treenejä tähän mennessä - nolla!

Viikko on siis jatkunut siihen samaan malliin, kun se alkoikin. Pää on täynnä räkää, aivastelen ja yskin tauotta, eikä mikään määrä nuhalääkettä, kuumaa juomaa ja vitamiiniä tunnu auttavan. Testiin on otettu myös kuuluisa flunssannujertaja, ö-vitamiini (suklaa), joka on myös tähän tautiin tehottomaksi osoitettu. Korkkaan kohta pullon vodkaa ja terästän sillä glögiä, pe*kele!

Tämä olo, viltti ja sohvannurkka on jo niin nähty. Mä haluan salille, töihin ja kuntoon! Tänään olisi ollut in body- kehonkoostumusmittaus. No. Tällä hetkellä koostun 99%:sti limasta ja olen täynnä räkää, joten se jäi väliin. Huomenna olisi ollut työpaikan pikkujoulut, jotka jää nyt nekin väliin.

Huomenna on herättävä klo 7 jälkeen pommittamaan työterveyden ajanvarausta, josko joku lääkiksen käynyt keksisi jonkun taikakeinon levon ja oireenmukaisen hoidon lisäksi, jolla saataisiin nainen kuntoon.

Sunnuntaina on tuoreen kummipikkuisen ristiäiset ja siihen mennessä on PAKKO OLLA kondiksessa. Viikon treenisaldo jääneekin nollille tällä menolla, koska tauti ei ole antanut pienintäkään viitettä helpottamisesta. :(

Saliohjelma!

Tänään oli vihdoin se suuri päivä, että sain tilaamani saliohjelman ja ohjauksen. Kiitosta vaan kovasti, Pia!

Ohjelma on kaksijakoinen. Alakroppa ja vatsat erikseen ja yläkroppa erikseen. Käytiin tänään molempien ohjelmien liikkeet, laitteiden säädöt ja tekniikat läpi, mutta varsinaista treeniä en vielä tehnyt. Tuntumasta, painoista ja toistojen määristä en siis osaa vielä sanoa mitään. Luulen, että tyyppaan ohjelman alakroppaosuuden huomenna ennen töihin menoa, perjantaina pidän lepopäivän ja lauantaina varmaan on yläkropan vuoro. Tälle päivälle kun tuli varattua jo spinningit, pumpit ja zumba.

***

Ravintopuolella tänään on tullut syötyä mitä sattuu. Pojan toiveesta keitin aamulla kaurapuuroa ja söin sitä itsekin ja ennen salille menoa kaupasta väkisin tarttui mukaan muutama aivan liian hyvän makuinen porkkanapiirakka. Loppupäivä syödäänkin siis kasviksia ja lihaa...

***

Uuden elämän ja uuden saliohjelman kunniaksi erehdyin tänään ottamaan mittoja (ja kuvia) itsestäni. Naimisiin menon jälkeen (v. 2009) vyötäröön on tullut lisää  3cm, rintamukseen yli 7cm ja pärsseeseenkin n. 6cm. Joo-o! On on! (Ja oikeasti ainoa aidosti yllättynyt olen minä itse...)

Ainoa positiivinen asia on, että silloin en harrastanut minkäänlaista liikuntaa, koskaan, joten lihasmassa on takuulla nyt suhteessa suurempi kuin silloin, vaikka sentit olikin silloin huomettavasti armollisemmat!  Olin sellainen "laiha läski".

Vuonna 2009:

Toisen kuvan voi vilkaista täältä, koska jostain syystä blogger halusi sen blogin "mainoskuvaksi" näkymään muiden blogeihin. Minä en. :D

Vuonna 2012:

Anna julkaisi blogissaan mielettömät selkäkuvat. Mun omat selkäkuvat on kanssa mielettömät, elleivät suorastaan täysin vailla järkeä, mutta aivan eri tavalla. Jostainhan se fittiytyminen on silti aloitettava... Ensin vaikka suoristautumisesta...

 Ehkä kuukauden/parin päästä voisi ottaa uudet  kuvat.

Nyt saa taukoilu tauota!

Nyt alkaa sen verran pipoa kiristämään, että huomiseksi varasin 35min spinningin (cardio) jonka pyhästi lupaan ottaa kevyesti. Käsi sydämellä vannon myös, etten revitä seisaallaan jokaista pätkää, joita ohjaaja piiskaa. Lisäksi menen tyyppaamaan Body Pump 83:n ja sama käsi sydämellä vannon tekeväni jalat ihan kevyillä painoilla vaan. Lupaan!

Lauantaille varasin joogan ja sen jälkeen ajattelin, että voisi viedä lapsen uimaan ja lillua itse samalla vähän poreissa. Oisko tässä hyvä setti palautumiseen, että uskaltaa kevyesti, fiiliksiä kuunnellen mennä jo salille? Mikään lihas ei ole enää kipeä mistään ja totaalilepoa sohvannurkassa on nyt vietetty ma-to, ainoastaan töissä juokseminen on sykettä nostattanut.

Se, mitä tässä nyt pitää tehdä, on ryhtiliike syömisten kanssa. Olen ihan oikeasti lihonnut ja löysä. Yöks.

Takaisin normaalielämään?

Jos  viime viikkoa edeltänyt viikko oli treenitön treeniviikko, niin sitä seuraava viikko sitä vasta olikin. Polarin viikkoyhteenveto näytti  eilen aamulla pyöreätä nollaa. Olo tuntuu niin löysältä, että valun varmaan viemäristä  alas.

Ei vaan ehtinyt eikä kyennyt.

Maanantai meni Ikeassa ja kotona siivotessa, tiistai - keskiviikko töissä, iltavuoroissa. Lisäksi alkuviikosta vielä vaivasi se hakkaava keuhkoputkiin sattuva yskä. Torstaina piti hakea serkku Tampereelta ja perjantaina oli juhlahumua ja piti ajaa Jyväskylään. Viikonloppu meni niissä samoissa kuohuvan huuruisissa merkeissä Jyväskylässä, mutta nyt se on virallisesti ohi. Opiskelut on takana ja minä olen virallinen Sairaanhoitaja AMK. 

Eilinen aamupäivä meni vielä viikonlopusta toipuessa. Kotona oltiin sunnuntaina vasta melko myöhään ja aina reissatessa väsähtää. Tänään yritän palata takaisin normaaliin viikkorytmiin ja klo 10 kutsuu  35min spinning ja heti perään menen testaamaan, millainen on Body Pump 82, josko sitä tästä saisi taas endorfiinierityksen ja tasapainon kohdalleen ja pääsisi kiinni normaaliin viikkorytmiin. Ehkä nielun pohjalta viimeiset sitkeät limatkin saa kyytiä ja ymmärtäisivät vihdoin häipyä?

Lauantaina pitäisi juosta Forssassa. Nielu on edelleen hieman limaisen tuntuinen, ehdottomasti pitäisi matka vaihtaa ainakin kympiksi, puolikkaan kunnossa en missään tapauksessa ole. Voi olla, että sopivan sauman tullen pyydän lääkäriltä todistuksen ja siirrän osallistumisen ensi vuoteen, tai sitten se vaan jää käymättä. Ei tämä nyt hyvää lupaa.

Loppuun kuvakollaasi viikonlopun juhlahumusta.