Erikoisammattimies

Heippa hei!

Extreme runista on toivuttu. Viikko on mennyt vähän kevennellen, tiistaina kävin salilla tekemässä rinta-olkapää-ojentajatreenin ja kevyesti lönköttelin pk:ta 5km salilta kotiin. Tälle päivälle suunnittelin lenkkiä ja selkä-vatsatreeniä. Sunnuntaille varmaankin lenkki+jalat.

Siitä alkuviikon lenkistä tulikin mieleeni, että voi hyvänen aika, että mä olen hidas jos yritän juosta pk-sykkeillä. No. Aikaa meni siis lähemmäs kolme varttia ja keskisyke oli 141, joka on varmaan ennätyksellisen matala ja varmaan menee pk-alueen rajoihin, koska maksimit on yli 200. Nopeammin silti olisi päässyt, jos olisi vaihdellut juoksu/kävely intervalleilla. Edelleenkin kun ongelmana on se, että kävellen ei syke nouse (tasotestimiehen mukaan ongelma on osittain matalassa leposykkeessä, joka on n. 48) ja hitaassakin juoksussa (esim. 8min/km) karkaa liian korkealle, eli sitä Pe*keleen Kituuttamista (PK:ta siis) vaan pitäisi harrastaa enemmän. Tiedän kyllä sen faktan, mutta kun en tahdo saada mitään treeniä osumaan oikean sykealueen kohdalle. Paitsi nyt sain, kun tulin 9min/km tahdilla (eli kävelyvauhtia), mutta kuitenkin juoksunomaisesti. Näyttää ja tuntuu niin typerältä, että tekee mieli vetää pussi päähän.

Ehkä se tästä kuitenkin vielä iloksi muuttuu. Tasotestipalautetta muuten odottelen edelleen. Muutama päivä sitten sain sähköpostia, jossa pahoiteltiin tasotestipalautteiden viivästymistä ja luvattiin viimeisinkien kolahtavan postilaatikkoon perjantaina. Tietääkseni tänään on perjantai, joten toiveet on korkealla. Ehkä niillä opeilla, tämäkin "turtle on the run" saa vähän ilmaa jalkojensa alle.

Kuva lainattu täältä: http://zedzed-pes.blogspot.fi/2012/05/bilan-du-1500.html

***

Työelämä on näyttänyt viimeisen viikon sisällä myös parhaita puoliaan. Tässä päivänä eräänä menin töistä lähtiessä hissiin ja P-kerrokseen. Hississä vieressäni oli tekniikan työntekijä, jonka nimineulassa luki "erikoisammattimies".  Mikä hiton erikoisammattimies? Minkä alan erikoisammattimies? Vai kenties joka alan erikoisammattimies? Vähän superia! Samassa hississä ihan oikean erikoisammattimiehen kanssa! Siitä miehestä tuli laakista mun esikuva!

No. Eräänlaiseksi erikoisammattinaiseksi tässä on itsensäkin tuntenut. Tai siis lähinnä on tuntenut, että  pitäisi olla joka erikoisalan asiantuntija. En  siis ole. Työviikko on mennyt nimittäin siten, että sunnuntaina olin useamman vapaapäivän jälkeen raudankova ortpedinen sairaanhoitaja, maanantaina  olin urologian osastolla (tosin, lievennyksenä, hoidin gastron potilaita), tiistaina olin osaava gastrokirurginen sairaanhoitaja (eri potilaat silti, kuin edellispäivänä), keskiviikkona olin korva-nenä-kurkku(silmä)taudeista vastannut iltavuoron sairaanhoitaja ja torstaina erikoisosaamattomuusalueellani oli verisuonikirurgia ja plastiikkakirurgia.  Faktahan on, että tiedän rippeitä sieltä täältä, enkä mistään kunnolla ja en koskaan tunne potilaita. Varahenkilön yksi tärkeimmistä ominaisuuksista onkin tämän parin kuukauden kokemuksen perusteella hyväksyä se, että mistään et koskaan tiedä mitään ja aina olet aivan pihalla.

Ei sillä. Tätä mä halusin ja tästä mä tykkään. Tilanteet, erikoisalat ja potilaat vaihtuu. Varmaan sitä nuo edellämainitut erikoisalatkin tulee tutuksi tässä vuosien saatossa vähän paremmin, mutta kyllä välillä hirvittää itseäkin ja tulee mietittyä, että pitäisi varmaan vapaa-aikaansa kuluttaa enemmän ko. erikoisalojen asioita kertaillen. Heti sitten, kun on ylimääräistä aikaa...

http://frabz.com/1jwa

Terkut Pasilasta!

Terkut tosiaan Runner's High:lta Pasilasta. Tänään oli edessä se juoksijan tasotesti laktaattimittauksin.

Testin palaute kolahtaa myöhemmin sähköpostiin ja siinä yhteydessä voin kertoa myös lisää itse testauksesta, mutta ensifiilis on, että ehdottomasti kannatti. Sen verran suuntaa-antavaa analyysiä kuulin, että ihan hajulla olen omien syketasojeni kanssa ollut tähänkin asti.

Tässä päälimmäiset fiilikset kuvin.

Naama näytti niin punaiselta, että oli pakko ottaa värit pois. :D

Laktaattimittaus varpaasta? Ei sentään, vaan perinteisiä juoksuvammoja...

Sillälailla...

Sykkeistä ja niiden järjettömyydestä

Olen varmaan joskus sivulauseessa maininnutkin, että mun sykkeet on ihan mitä sattuu? Tai ei ne ihan mitä sattuu ole, ne on pääsääntöisesti aina ja joka kerta ihan tapissa. Nyt just en halua kuulla, että tee lisää peekoota. Mä. Yritän. Oikeesti. Paljon.

Juoksuja on nyt juostu jo useampi vuosi ja joka kauden alussa alan tahkoamaan saman ongelman kanssa. Kävellen sykkeet ei nouse pk-alueelle ja juosten menee välittömästi yli. Vaikka olen haarat rakkuloilla tahkonnut talven pk-spinningiä (ja siinä onnistunut!), niin ei. Se ei vaikuttanut ainakaan vielä millään tavalla juoksusykkeisiin.

Jännäksi sykealueiden määrittämisen tekee ilmeisesti se, että mulla on korkea maksimi (esim. Hämeenlinnan kaupunkimaratonin kympin maalisuoralla lasissa oli 201, enkä ollut edes oksentamisen partaalla) ja matala leposyke (n. 50-52).

Erisorttiset laskurit ja taulukot on kahlattu läpi jo moneen otteeseen löytääkseni sen pk-tason, mihin pitäisi oikeasti pyrkiä. Esim. laadukkaan kuntoilujournalismin riemuvoitto Kunto Plus tarjoaa tämänkaltaista laskuria:

Tämän taulukon mukaan taas mennään suht samoilla tasoilla, mutta vähän eri termeillä...  Punaisella mun omilla tiedoilla lasketut arvot.

Sykealue 127-142 on just se, mihin en saa osumaan minkäänlaista harjoitusta. 142-155 on sekin yhtä tervassa tarpomista ja tuskaa. 155-172 sykealue on se, millä tuntuu että juoksu rullaa ja kulkee ja josta nautin eniten.

172-188 haarukkaan menee 21,1km rantamaratonin puolikkaat, joissa suoritusta on kestänyt kuitenkin pitkästi kolmatta tuntia enkä ole ollut ihan lähellä kuolemaa kuitenkaan. Kai.

Tänään kävin kuitenkin lenkillä. Kevyttä hölkkää ja kävelyä heti, kun syke pomppas lähelle tai yli 150. Sain keskisykkeeksi 146 ja että oli ärsyttävää sekin. Jalat ois vienyt, mutta ei voinut antaa mennä. Yritin ajatella, että ei tämä nyt ole hassumpaa. Ihanassa keväisessä säässä lenkkeillä, vaikka kävellen... Tosiasiassa  vähän vitutti  harmitti silti. Mä. Haluan. Juosta.

DHL:n poika toi just uudet tossut.

Nike Flex Experience

Nike Pegasus + 29

Ja koska mä v*ttuunnuin arpomaan sykealueitani, niin varasin itselleni parin viikon päähän tasotestin laktaattimittauksin Pasilaan. Perse ei kestä, mutta toisaalta sehän menee pilalle juosten joka tapauksessa.

Nyt viikonlopuksi naisten kanssa Himokselle. Dietataan taas maanantaina!

"Max. suorityskyky parantumassa" T: Polar

Kävin eilen ulkoiluttamassa uusia Energeticsin treenivaatteita ja vein ne tavoistani poiketen yövuorojen välillä sykettä kohottavamman liikunnan pariin. Luvassa oli perinteinen perjantaipläjäys, eli Cardio Spinning 35' ja Body Pump.

Cardio Spinninginhän on tarkoituskin olla Basicia raskaampi, ns. vauhtikestävyystreeni. No sitä se varmasti olikin. Entuudestaan tuttuun tapaan, sykkeet pomppasi väsyneenä ihan omiin sfääreihinsä. 44 harjoitusalueella suoritetusta treeniminuutista 17min  meni sykealueella 3.  Maksimisyke oli 180 ja treenin keskisykekin humpsahti 142. Kaloreita meni 398kcal.

Perään Body Pump, joka meni melkolailla entiseen malliin. 398kcal, keskisyke 127 ja maksimi 164.

Body Pumpissa meinasin kesken pystypunnerruksen alkaa itkemään, koska tulin  katsoneeni itseäni peilistä ja näin siellä Isäni. Mieleeni tuli, mitä isäni ajattelisi, jos näkisi tyttärensä huhkivan levypainojen kanssa salilla. Isä olisi varmasti ylpeä, vaikka huhkisikin vain pienillä painoilla ja vain brändätyllä ryhmäpompintatunnilla.

Tuli kamala ikävä Isää.

Juoksemaankin pitäisi päästä mennä.

Jostain syystä nioben huono juoksukesä heijastaa omaankin juoksumotivaatioon. Tylsää treenata, kun ei ole treenikaveria virtuaalisesti, kenelle kehitystä raportoida ja kenen kehitystä seurata itsekin.  Jos alkukesästä meni 5km 29min, niin nyt ei kyllä varmasti menisi. Juoksukunto kun ei parane, kuin juoksemalla. Onneksi sentään on tullut tehtyä melko hyvin kaikenlaista muuta. Sitäpaitsi, (miespuolinen) kaveri kommentoi, että salilla vietetty laatuaika oman kehon parissa näkyy. Missä? Sitä en tullut kysyneeksi.

No. Tämä ja ensi viikko tulee olemaan treenien osalta hyvin vaatimattomia. Tällä viikolla toivuttiin bileistä ja ensi viikolla toivutaan alkuviikko Legoista.

Endorfiinejä!

Tulin juuri 35min Basic Spinningistä ja Body Pump-tunnilta. Spinningissä huomasi, että limaisuus vähän haittasi ja tauko oli tehnyt sykkeille temput. Millään ei meinannut pysyä pk-alueella, eikä kyllä malttanut pitkän tauon jälkeen keventääkään.

Flowride Basic 35'
290kcal
36:18
avg 155bpm
max 183bpm

Body Pump 82 oli sitä mitä jo uuden ohjelman tyypanneet tytöt oli luvanneetkin. Paljon punnerruksia ja ehkä edelliseen verrattuna vähän kevyempi kokonaisuus. Painot pidin tauon jälkeen suunnilleen samoissa, kuin edellisessä ohjelmassakin.

Body Pump 82
342kcal
54:39 (unohdin käynnistää sykemittarin heti alusta)
avg 136 bpm
max 224 bpm

Body Pumpin sykelukemista voidaan päätellä, että on varmaan taas aika antaa Polarin sykelähettimen neppareille fairypesua ja kynsiharjaa. Mun syke ei takuulla ollut missään vaiheessa 224, eikä keskisyke myöskään 136.

Mutta ah. Tämä fiilis! Mahtava!

Ja taas toisaalta ei. Spinnig osoitti sen, että mä en todellakaan ole juoksukunnossa lauantaina.

Nyt suihku, ruokaa ja töihin.