Huh huh ja ohhoh - otsikon mukaisesti oli ehdottomasti yleisin facebookin tilapäivitys sunnuntaina kaveripiirissäni.
Viikonloppuna vietettiin tosiaan 30-vuotissyntymäpäiviä. Ystäväni nioben kanssa aloitettiin jo perjantaina, pelattiin skippoa ja juotiin skumppaa. Vakaa aikomus oli mennä lauantaiaamuna salille.
No. Maisteltiin vielä hieman boolia ja valvottiin melkein kolmeen. Ei menty salille.
Lauantaina oli odotettu päivä ja ysäriteemalla varustetut juhlat edessä. Juhlapaikalle mentiin puolilta päivin ja hieman kahden jälkeen tuli ensimmäiset vieraat. Juuri ja juuri saatiin kaikki valmiiksi ennen sitä. Ihmeen hissukseen tipoitteli vieraita, mutta kyllä ne bileet siitä sitten käynnistyi. Vieraita oli kaikkinensa kai jotain 25-30 väliltä ja suurin osa oli innoissaan teeman mukaan pukeutunut. Ne ketkä ei olleet löytäneet sopivia vaatteita, oli silti mukana innoissaan teemassa ja verestämässä nuoruusmuistoja.
Juhlapaikka oli tosi hyvä, mökkityylinen. Saunottiin, uitiin, juotiin, syötiin ja tanssittiin tunti tunnin jälkeen. Välillä jorattiin miehen bändin soittaman livemusiikin tahdissa ja välillä ysärimusiikkia soittavan DJ:n tahdissa. Illan päätteeksi vielä useamman tunnin saunamaraton ja lisää uintia...
Ja tanssia.
Tämä viimeinen jorauskuva on otettu klo 03:39. :D Kaverin kasvot plurrasin.
Oli tosi hyvät ja hauskat bileet. Väsymys on vaivannut koko alkuviikon ja siitä syystä treeneistäkään ei ole tullut kirjoitettua. Ei ole kyennyt tekemään mitään. Ihania lahjojakin sain, vaikka kielsin mitään minulle ostamasta. Sain syötävää ja juotavaa juhliin (sitä olinkin toivonut, jos välttämättä pakko oli jotain ostaa), ihania tavarajuttuja ja aivan mahtavat lahjakortit sekä Oodin kolmekymppiselle. Lahjakortteja tuli Sokokselle ja Intersportiin ja sokerina pohjalla, iso elämyspuistopaketti Mikkelin Xon-elämyspuistoon x 2. Siellä on luvassa kaikkea jännää. Katapulttia / Benjihyppyä, megatrampoliinia ja jättikeinua ym. kivaa, hurjaa ja ihanaa. Harmi, ettei sinne enää tänä syksynä ehdi. No, onpahan keväälle odotettavaa!
Oodi kolmekymppiselle sisälsi sellaisia ylisanoja, että pääsi itku.
Ystäväni Joni oli kirjoittanut minusta näin:
" Olet hauska, ystävällinen, iloinen, huumorintajuinen, kaunis ja ihana, urheilullinen, reipas, tomera, vastuuntuntoinen, älykäs, räväkkä, huomaavainen, päättäväinen, toimelias, rehti, nuorekas, temperamenttinen ja höpsö. Olen ylpeä saadessani kutsua sinua ystäväkseni. "
Kiitos, Joni. Niin mäkin sua.
Sniif ja nyyh. Mulla on kyllä aivan hurjan ihana posse ihania ihmisiä ympärilläni. Juuri omanlaisiansa, juuri täydellisiä jokainen. Aivan ihania.
Nojoo. Varsinaiseen aiheeseen palatakseni...
Viime viikko oli Polarin mukaan kuitenkin hyvä treeniviikko. Tavoitteet tuli saavutettua ja uusi ohjelma päivittyi kelloon. Nyt viikkotavoite on 5:45:00 ja tiedän jo nyt sanoa, että tällä viikolla harjoitusviikko jää auttamatta vajaaksi. Tähän mennessä en ole perjantain jälkeen tehnty mitään ja huomenna alkaa yövuorot. Yövuorojen aikaan treenaamisestahan kirjoitinkin juuri edellisten yövuorojen jälkeen.
Huomenna täytyy kuitenkin yrittää saada jotain aikaiseksi, ellei orastava kurkkukipu ylly. Viikonlopun saunomisella lienee osuutensa asiaan. Lenkkiä tai salia tai molempia suunnittelen huomiselle. Zombihoitajan valvominen loppuu sunnuntai aamuna ja sunnuntain ja maanantain välisenä yönä lähdetäänkin kohti Helsinkiä, Billundia ja Legolandia. Ensi viikolla olisi myös Hämeenlinnan kaupunkimaraton, jonne aion mennä kympille. Valmistautunut en ole, mutta vaikka menisi puolitoistatuntia sitä kymppiä juostessa, niin sinne mennään. En lähde tavoittelemaan parempaa aikaa, kuin viime vuonna, vaan endorfiineja juoksutapahtumasta ja motivaatiota treenata paremmin syksyn tapahtumiin...
keskiviikko 18. heinäkuuta 2012
Huh huh ja ohhoh!
Tunnisteet:
90's,
dagen efter,
kolmekymppinen,
misc,
Polar,
yhteenveto,
zombi
maanantai 9. heinäkuuta 2012
So 90's!
Kuvassa vähän tulevien bileiden rekvisiittaa ja fiilistelyä. Noiden nimilappujen kanssa menee vielä tunti-pari...
Kolmekymppinen!
Nyt ollaan neljännellä kymmenennellä jo kolmatta päivää. Ei tunnu miltään. Oikeastaan aika hitsin hienoa olla yli kolmekymppinen.
Syntymäpäivä meni tosiaan töissä. Alkoi vähän huonosti, pommiin nukkumisella, heräsin 7:15, kun töissä piti olla 7:00. Nukuin edellisen yön huonosti, koska särki säärtä ja polvea, jotka loukkasin perjantaina vetämällä lipat fillarilla. Väsytti.
Fiilis parani kuitenkin kummasti, kun katsoin aamupäivällä omatoimisesti talon salille menneen yli 100-vuotiaan asiakkaan polkevan kuntopyörää. Teki mieli mennä ottamaan kuva, mutta ajattelin ettei se taida olla ammatillisesti ok.
Tuli sellainen olo, että jos yli 100-vuotias menee muuten vaan polkemaan kuntopyörää, niin 30-vuotiaana olen elämäni kunnossa ja mulla on mahdollisuudet vielä ihan mihin vaan! Ilta meni ihan hyvin 21:30 saakka ja pääsin vihdoin kotiin. Sunnuntain normaali aamuvuoro tuntui jopa lyhyeltä.
Tiivis loppuviikon ja viikonvaihteen työputki on takana. Se näkyi kyllä viikon liikuntasaldossakin. Yhteistuntimäärä jäi 4:40 ja viikkotavoitteet (5:25) jäi saavuttamatta. Polarin mukaan treeniviikko oli kuitenkin hyvä, tällä viikolla pitää harjoitella vähemmän sykealueella kolme.
Nyt on vapaapäivä. Pitää siivota, käydä syntymäpäiväjuhlia varten ostoksilla ja ehtiä vähän relaamaankin. Illalla aion mennä Prospinningiin, joten viikon maksimikestävyystreeni onkin sitten siinä. Loppuviikosta edessä on iltavuoro + 3 x aamuvuoro. Paljon tekemistä, vähän aikaa. Saa nähdä miten käy tämän viikon treenien, miten ehtii muiden velvollisuuksien alta salille. Perjantaina pitää käydä Tampereella hakemassa miehen lapset ja saan ihanan ystävän jo perjantaina kylään. Lauantaina onkin jännä päivä. Tapahtuu kaksi superihanaa juttua, joista kerron kyllä myöhemmin lisää.
Syntymäpäivä meni tosiaan töissä. Alkoi vähän huonosti, pommiin nukkumisella, heräsin 7:15, kun töissä piti olla 7:00. Nukuin edellisen yön huonosti, koska särki säärtä ja polvea, jotka loukkasin perjantaina vetämällä lipat fillarilla. Väsytti.
Fiilis parani kuitenkin kummasti, kun katsoin aamupäivällä omatoimisesti talon salille menneen yli 100-vuotiaan asiakkaan polkevan kuntopyörää. Teki mieli mennä ottamaan kuva, mutta ajattelin ettei se taida olla ammatillisesti ok.
Tuli sellainen olo, että jos yli 100-vuotias menee muuten vaan polkemaan kuntopyörää, niin 30-vuotiaana olen elämäni kunnossa ja mulla on mahdollisuudet vielä ihan mihin vaan! Ilta meni ihan hyvin 21:30 saakka ja pääsin vihdoin kotiin. Sunnuntain normaali aamuvuoro tuntui jopa lyhyeltä.
Tiivis loppuviikon ja viikonvaihteen työputki on takana. Se näkyi kyllä viikon liikuntasaldossakin. Yhteistuntimäärä jäi 4:40 ja viikkotavoitteet (5:25) jäi saavuttamatta. Polarin mukaan treeniviikko oli kuitenkin hyvä, tällä viikolla pitää harjoitella vähemmän sykealueella kolme.
Nyt on vapaapäivä. Pitää siivota, käydä syntymäpäiväjuhlia varten ostoksilla ja ehtiä vähän relaamaankin. Illalla aion mennä Prospinningiin, joten viikon maksimikestävyystreeni onkin sitten siinä. Loppuviikosta edessä on iltavuoro + 3 x aamuvuoro. Paljon tekemistä, vähän aikaa. Saa nähdä miten käy tämän viikon treenien, miten ehtii muiden velvollisuuksien alta salille. Perjantaina pitää käydä Tampereella hakemassa miehen lapset ja saan ihanan ystävän jo perjantaina kylään. Lauantaina onkin jännä päivä. Tapahtuu kaksi superihanaa juttua, joista kerron kyllä myöhemmin lisää.
perjantai 6. heinäkuuta 2012
Kaksikymppinen kuin viimeistä päivää
Tänään on tähänastisen elämäni viimeinen päivä. Huomenna olen 30-vuotias. Ei sillä, että siinä mitään vikaa olisi. Viiden vuoden kriiseilyn jälkeen sitä odottaa jo innolla ja asennoituminenkin on kääntynyt katastrofin ja maailmanlopun kautta jo siihen, että tästä se elämä vasta alkaa. On aikuinen, elämää nähnyt, vakavasti otettava ja kokenut - muutenkin kuin kokeiluin.
Vuosi sitten otin inhorealistisen kuvan 29-vuotiaasta minusta. Tarkoitus oli vuoden päästä näyttää aivan erilaiselta.
Päivää vaille vuotta myöhemmin (koska huomenna olen töissä 7-21:15) otin vertailukuvat.
Kuvan laatu on kännykän vaihtamisen myötä parantunut, mutta juurikaan muuta ei ole tapahtunut. Aivan autenttiset kuvat ei ole, koska shortsien alla on tänään bikinialaosien sijaan alushousut, mutta ei sekään silti selitä kaikkea sitä, mitä ei ole yrityksistä huolimatta tapahtunut.
Onneksi mustavalkoisena kaikki on kauniimpaa.
Nyt kuitenkin lounasta ja pyöräilemään töihin. Huomenna alkaa uusi elämä, uudella kymmenellä.
Vuosi sitten otin inhorealistisen kuvan 29-vuotiaasta minusta. Tarkoitus oli vuoden päästä näyttää aivan erilaiselta.
Päivää vaille vuotta myöhemmin (koska huomenna olen töissä 7-21:15) otin vertailukuvat.
Kuvan laatu on kännykän vaihtamisen myötä parantunut, mutta juurikaan muuta ei ole tapahtunut. Aivan autenttiset kuvat ei ole, koska shortsien alla on tänään bikinialaosien sijaan alushousut, mutta ei sekään silti selitä kaikkea sitä, mitä ei ole yrityksistä huolimatta tapahtunut.
Onneksi mustavalkoisena kaikki on kauniimpaa.
Nyt kuitenkin lounasta ja pyöräilemään töihin. Huomenna alkaa uusi elämä, uudella kymmenellä.
keskiviikko 4. heinäkuuta 2012
Kiukkupäivä Aulangolla ja vesipuistofiilistelyt
Eilen oli ihan jäätävä kiukkupäivä. Kaikki vaan otti päähän ja lujasti. Lapsen kännyn multimediasetukset takkuili ja muutenkin kaikki meni vaan pieleen ja ärsytti. Olin kuitenkin luvannut, että päivällä mennään rantakelien puutteessa Aulangolle plutaamaan, joten sinne mentiin. Plutaaminen rentoutti jonkin verran ja pahin terä kiukkuilultakin laantui.
Vesi on jotenkin miellyttävä elementti mulle. Uimisesta tykkään myös, mutta lasten kanssa käydessä on matkan uiminen jäänyt vähemmälle. Tykkään siltikin kovasti ja lapsen riemun seuraaminen vesileikeissä on ehkä parasta koskaan. Nyt varsinkin, kun jopa pienin ja nuorin osaa uida alkeistyyleillä todistetusti 2 x 25m altaanmitan, niin voi jo itsekin vähän relata, eikä tarvitse enää olla jäykkänä jännityksestä jännittäen joka solulla ja pikkumiehen kanssa voi mennä jo hurjiinkin liukumäkiin. Viime vuoden syksyllä oltiin lapsen kanssa kolme yötä Jurmalassa ja lutrattiin kaksi päivää hotellin altaalla ja yksi päivä akvaparksissa, jossa oli toinen toistaan hurjempia vesiliukuja. Tykättiin molemmat. Tänä syksynä mennään Riikaan kaksin miehen kanssa ja aion kyllä yhden päivän viettä akvaparksissa silti, vaikkei mukana ole yhtäkään lasta.
Nyt ollaan menossa reilu parin viikon päästä Billundiin kaikkien kolmen lapsen kanssa ja majoituspaikkamme yhteydessä on vesipuisto. Välillä en tiedä, kummat on tulevista vesileikeistä ja reissusta enemmän innoissaan, me aikuiset vai lapset? Billundissa käydään toki myös tsekkaamassa Legoland.
Kotimaan vesipuistoista pitää varmaan käydä kesän aikana testaamassa serena, jossa ei olla käyty aiemmin koskaan. Perhelippu näytti olevan 117,50€ viideltä hengeltä koko päiväksi, kun Aulangolla maksetaan 3h uintiajasta 46€ perhelipulla.
Eilisen "treenit" oli siis 3h lilluminen poreissa Aulangolla. Tarkoitus oli mennä illalla vielä kiukkujuoksulle, mutta päädyinkin tekemään vatsoja ja punnerruksia miehen kanssa olohuoneessa kotosalla eli ehkä 30min lihaskuntoa. Nyt on vapaapäivät vietetty ja pitää mennä taas töihin. Edessä 3x iltavuoro, pitkä päivä + aamu. En tiedä, miten sitä treenata ehtisi. Tai ehtisihän sitä, esimerkiksi nyt, kun NYT lähtisi.
Taidankin lähteä!
Edit. Lähdinkin. Sykkeet oli ihan omissa sfääreissään, samoin vauhti. Tai siis sitä ei ollut. Sen sijaan voin laittaa muistiin itselle, että auringonpaisteeseen, yli + 23 asteeseen, klo 11 lenkille lähtiessä kannattaa muistaa pari asiaa:
a) laittaa aurinkorasvaa
b) valita topin alle jotkut muut urheiluliivit, kuin Shock Absorberit.
Muuten käy näin:
Muutenkin kroppa tuntuu väsyneeltä. Ehkä olis syytä pitää pari lepopäivää, ettei ylikunto yllätä. Huomenna siis relaa, perjantaina työmatkapyöräilyt ja lauantaina töitä reilu 14h. Sunnuntaina sitten seuraavan kerran jotain tavoitteellisempaa. Ehkä spinning 35, pump ja vähän potkupalloa?
Vesi on jotenkin miellyttävä elementti mulle. Uimisesta tykkään myös, mutta lasten kanssa käydessä on matkan uiminen jäänyt vähemmälle. Tykkään siltikin kovasti ja lapsen riemun seuraaminen vesileikeissä on ehkä parasta koskaan. Nyt varsinkin, kun jopa pienin ja nuorin osaa uida alkeistyyleillä todistetusti 2 x 25m altaanmitan, niin voi jo itsekin vähän relata, eikä tarvitse enää olla jäykkänä jännityksestä jännittäen joka solulla ja pikkumiehen kanssa voi mennä jo hurjiinkin liukumäkiin. Viime vuoden syksyllä oltiin lapsen kanssa kolme yötä Jurmalassa ja lutrattiin kaksi päivää hotellin altaalla ja yksi päivä akvaparksissa, jossa oli toinen toistaan hurjempia vesiliukuja. Tykättiin molemmat. Tänä syksynä mennään Riikaan kaksin miehen kanssa ja aion kyllä yhden päivän viettä akvaparksissa silti, vaikkei mukana ole yhtäkään lasta.
Nyt ollaan menossa reilu parin viikon päästä Billundiin kaikkien kolmen lapsen kanssa ja majoituspaikkamme yhteydessä on vesipuisto. Välillä en tiedä, kummat on tulevista vesileikeistä ja reissusta enemmän innoissaan, me aikuiset vai lapset? Billundissa käydään toki myös tsekkaamassa Legoland.
Kotimaan vesipuistoista pitää varmaan käydä kesän aikana testaamassa serena, jossa ei olla käyty aiemmin koskaan. Perhelippu näytti olevan 117,50€ viideltä hengeltä koko päiväksi, kun Aulangolla maksetaan 3h uintiajasta 46€ perhelipulla.
Eilisen "treenit" oli siis 3h lilluminen poreissa Aulangolla. Tarkoitus oli mennä illalla vielä kiukkujuoksulle, mutta päädyinkin tekemään vatsoja ja punnerruksia miehen kanssa olohuoneessa kotosalla eli ehkä 30min lihaskuntoa. Nyt on vapaapäivät vietetty ja pitää mennä taas töihin. Edessä 3x iltavuoro, pitkä päivä + aamu. En tiedä, miten sitä treenata ehtisi. Tai ehtisihän sitä, esimerkiksi nyt, kun NYT lähtisi.
Taidankin lähteä!
Edit. Lähdinkin. Sykkeet oli ihan omissa sfääreissään, samoin vauhti. Tai siis sitä ei ollut. Sen sijaan voin laittaa muistiin itselle, että auringonpaisteeseen, yli + 23 asteeseen, klo 11 lenkille lähtiessä kannattaa muistaa pari asiaa:
a) laittaa aurinkorasvaa
b) valita topin alle jotkut muut urheiluliivit, kuin Shock Absorberit.
Muuten käy näin:
Muutenkin kroppa tuntuu väsyneeltä. Ehkä olis syytä pitää pari lepopäivää, ettei ylikunto yllätä. Huomenna siis relaa, perjantaina työmatkapyöräilyt ja lauantaina töitä reilu 14h. Sunnuntaina sitten seuraavan kerran jotain tavoitteellisempaa. Ehkä spinning 35, pump ja vähän potkupalloa?
maanantai 2. heinäkuuta 2012
Ownindex 49 - Erittäin hyvä, ellei täydellinen
Koska ranteessani keikkuu Polarin FT60 kello, niin tein pitkästä aikaa kuntotestin polarin omalla sovelluksella. Sovellus laskee indeksin, joka mittaa aerobista kuntoa leposykkeen ja sen vaihteluiden perusteella.
Polarin manuaalissa kyseisestä testistä kirjoitetaan näin:
Polar-kuntotesti™ on helppo, turvallinen ja nopea tapa mitata aerobinen (kardiovaskulaarinen) kunto lepotilassa. Tuloksena on Polar OwnIndex, joka on verrattavissa maksimihapenottokykyyn (VO2max), jota puolestaan käytetään yleisesti aerobisen kunnon arviointiin. OwnIndex-arvoon vaikuttavat liikunnan aktiivisuustaso pitkällä aikavälillä, syke, sykevälivaihtelu levossa, sukupuoli, ikä, pituus ja paino. Polar-kuntotesti on kehitetty terveiden aikuisten käytettäväksi.
Suhtaudun moisiin testeihin enemmän kuin varauksella, mutta koska ei nyt ole polkupyöräergometri-testiinkään ollut heittää 70€ ylimääräistä rahaa, niin mennään näillä tiedoilla paremman puutteessa. Ja ainakin omat tulokset ovat vertailukelpoisia keskenään, jos ei muuten niin huvin vuoksi ainakin.
Aiemmin indeksini ovat keikkuneet siinä keskiverron ja hyvän rajamailla, mutta tänään räjäytin potin. Ownindex 49!
Tänään kuntoni on vielä erittäin hyvä, mutta lauantaina kolmenkympin täyttyessä kuntoni muuttuu kuin taikaiskusta erinomaiseksi.
Koska tänään mitä ilmeisimmin uskotaan satuihin, niin taidanpa pistää Tvinsiltä tilaten Ab-doerin ja Ab-Tronicin, joilla pääsee lähes mitään tekemättä huippukuntoon ja saa litteän, lihaksikkaan vatsan röllykän tilalle.
Siitä puheen ollen...
... ja ysärihenkisiä syntymäpäiväjuhlia kovasti odotellen!
Polarin manuaalissa kyseisestä testistä kirjoitetaan näin:
Polar-kuntotesti™ on helppo, turvallinen ja nopea tapa mitata aerobinen (kardiovaskulaarinen) kunto lepotilassa. Tuloksena on Polar OwnIndex, joka on verrattavissa maksimihapenottokykyyn (VO2max), jota puolestaan käytetään yleisesti aerobisen kunnon arviointiin. OwnIndex-arvoon vaikuttavat liikunnan aktiivisuustaso pitkällä aikavälillä, syke, sykevälivaihtelu levossa, sukupuoli, ikä, pituus ja paino. Polar-kuntotesti on kehitetty terveiden aikuisten käytettäväksi.
Suhtaudun moisiin testeihin enemmän kuin varauksella, mutta koska ei nyt ole polkupyöräergometri-testiinkään ollut heittää 70€ ylimääräistä rahaa, niin mennään näillä tiedoilla paremman puutteessa. Ja ainakin omat tulokset ovat vertailukelpoisia keskenään, jos ei muuten niin huvin vuoksi ainakin.
Aiemmin indeksini ovat keikkuneet siinä keskiverron ja hyvän rajamailla, mutta tänään räjäytin potin. Ownindex 49!
Tänään kuntoni on vielä erittäin hyvä, mutta lauantaina kolmenkympin täyttyessä kuntoni muuttuu kuin taikaiskusta erinomaiseksi.
Koska tänään mitä ilmeisimmin uskotaan satuihin, niin taidanpa pistää Tvinsiltä tilaten Ab-doerin ja Ab-Tronicin, joilla pääsee lähes mitään tekemättä huippukuntoon ja saa litteän, lihaksikkaan vatsan röllykän tilalle.
Siitä puheen ollen...
... ja ysärihenkisiä syntymäpäiväjuhlia kovasti odotellen!
Kesäkuun yhteenveto ja puolivuosikatsaus
Kesäkuussa tuli kuluneeksi 6kk siitä, kun otin salijäsenyyden Forever-kuntoklubille.
Kuluneen noin puolen vuoden aikana olen osallistunut 92 ryhmäliikuntatunnille. Garmin Connectiin on merkattu 141 toimintoa, yhteensä lähes 131h ajan.
Pidän tätä saavutuksena, koska en luonnostaan ole koskaan ollut erityisen aktiivinen liikkuja, ennemminkin aktiivinen liikunnan välttelijä. Puolen vuoden aikana liikunnasta on tullut osa elämää eikä aktiivista salilla käymistä enää voi laskea alkuinnostuksen piikkiin.
Tavoitteeni täyttää 30 vuotta paremmassa kunnossa, kuin koskaan todennäköisesti toteutuu, vaikka peilikuvassa onkin vielä vähän, tai aika paljonkin petraamista. Lihasta on kuitenkin tullut ja rasva varmaankin sen tieltä vähän väistynyt, koska painokin alkaa vitosella kutosen sijaan, vaikken erityisemmin nyt tarkkaile syömisiä. Pienellä (s)karppaamisella varmasti saisi vähän ylimääräistä höttöä vielä pois ja saavutetut edut paremmin esille.
Mielenkiintoista olisi ehkä tässä vaiheessa ottaa nyt uusi kehonkoostumusmittaus ja katsoa siitäkin, onko mitään tapahtunut, vaikka uskonkin siihen lähes yhtä paljon kuin taruolentoihin.
Kesäkuu kuitenkin vaihtui heinäkuuksi luultua vaatimattomamman liikuntasaldon merkeissä. Sairastelun aiheuttama tauko näkyi kuukauden totalissa, vaikka viimeiset kolme viikkoa olikin hyviä treeniviikkoja. Juokseminen on jostain syystä jäänyt vähiin ja sen suhteen pitäisi kyllä nyt kunnostautua, jos mielii syksymmällä puolikkaalle.
Polar palkitsi taas tällä viikolla antamalla kolme tähteä, pokaalin ja kehumalla "loistavaa". Ensi viikon tavoitteena on treenata taas samaan malliin. Se onkin erittäin haasteellista, koska luvassa on kahden vapaan jälkeen 3 iltavuoroa, pitkä päivä ja aamu.
Kuluneen noin puolen vuoden aikana olen osallistunut 92 ryhmäliikuntatunnille. Garmin Connectiin on merkattu 141 toimintoa, yhteensä lähes 131h ajan.
Pidän tätä saavutuksena, koska en luonnostaan ole koskaan ollut erityisen aktiivinen liikkuja, ennemminkin aktiivinen liikunnan välttelijä. Puolen vuoden aikana liikunnasta on tullut osa elämää eikä aktiivista salilla käymistä enää voi laskea alkuinnostuksen piikkiin.
Tavoitteeni täyttää 30 vuotta paremmassa kunnossa, kuin koskaan todennäköisesti toteutuu, vaikka peilikuvassa onkin vielä vähän, tai aika paljonkin petraamista. Lihasta on kuitenkin tullut ja rasva varmaankin sen tieltä vähän väistynyt, koska painokin alkaa vitosella kutosen sijaan, vaikken erityisemmin nyt tarkkaile syömisiä. Pienellä (s)karppaamisella varmasti saisi vähän ylimääräistä höttöä vielä pois ja saavutetut edut paremmin esille.
Mielenkiintoista olisi ehkä tässä vaiheessa ottaa nyt uusi kehonkoostumusmittaus ja katsoa siitäkin, onko mitään tapahtunut, vaikka uskonkin siihen lähes yhtä paljon kuin taruolentoihin.
Kesäkuu kuitenkin vaihtui heinäkuuksi luultua vaatimattomamman liikuntasaldon merkeissä. Sairastelun aiheuttama tauko näkyi kuukauden totalissa, vaikka viimeiset kolme viikkoa olikin hyviä treeniviikkoja. Juokseminen on jostain syystä jäänyt vähiin ja sen suhteen pitäisi kyllä nyt kunnostautua, jos mielii syksymmällä puolikkaalle.
Polar palkitsi taas tällä viikolla antamalla kolme tähteä, pokaalin ja kehumalla "loistavaa". Ensi viikon tavoitteena on treenata taas samaan malliin. Se onkin erittäin haasteellista, koska luvassa on kahden vapaan jälkeen 3 iltavuoroa, pitkä päivä ja aamu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)









