torstai 10. tammikuuta 2013

EI aamusalille! AARG!

Nyt ei treeniviikko mene alkuunkaan putkeen.

Tässä tuoreimmat kuulumiset fb:stä kopioituna.


Mullahan on siis ollut vuosikausia sitten vaivana polvilumpioiden rustopehmentymä Chondromalacia, jota on operoitu ensin  useita kertoja tähystyksessä nivelpintoja "putsailemalla" sekä myöhemmin isommalla leikkauksella, jossa taltattiin sääriluusta kyhmy irti, lisättiin sen alle palanen suoliluunharjanteesta napattua luuta ja ruuvattiin kyhmy takaisin paikalleen.





Operaation tarkoituksena oli nostaa kohtaa, jossa patellajänne kiinnittyy sääriluuhun ja sitä myöten korjata/nostaa polvilumpion asentoa. Leikkauksen jälkeen käytin 6vko ortoosia (= saranalasta, jossa polven liikkuvuus oli rajoitettu tiettyyn asteeseen asti) ja sen ajan oli kieltona, etten saa käyttää reisilihasta ollenkaan ja sen jälkeen toki edessä oli pitkä reisilihasten kuntoutus. Luutumisen jälkeen, eli n. 2-3vuotta leikkauksen jälkeen luupalan kiinnittäneet ruuvit poistettiin. Sama operaatio on siis tehty molempiin polviin. Oikeaan 2000 huhtikuussa ja vasempaan 2000 syyskuussa. Sen jälkeen polvet on olleet... No. Ei nyt hyvät, mutta suhteellisen oireettomat ja kelvolliset. Juostukin on. Satunnaisesti on esiintynyt pientä rasituskipua erityisen pomppuisassa ryhmäpompinnassa, mutta ei mitään pitkäkestoisempaa jomottelua. Ennen kuin nyt.

Muutaman päivän ajan on tuntunut pientä tuntemusta oikeassa polvessa. Eilen illalla sanoin miehelle, että polvi särkee ja siitä se nyt on sitten äitynyt. Jopa niin pahaksi, että yö meni säryn kanssa valvoskellessa, buranasta ja kylmägeelistä huolimatta. Lepokipua polven sisäsyrjällä. Googlettakaapas. Päädytte melko todennäköisesti listaukseen, jossa luetellaan nivelrikon oireita. Heiyeah.  No toisaalta, nivelrikko on melko luonnollinen jatkumo vaivalle, jota on vuosikausia sitten jo hoidettu ja melko todennäköistä, että sellainen diagnoosi joskus tulee. Mutta. Ei. Mielellään. Vielä. Kolmekymppisenä.

Siksipä varasin ajan heti lääkäriin. Laitetaan tutkimukset käyntiin heti, että ehkä voidaan vielä joskus jotain tehdäkin polvieni hyväksi. Salipäivä tästä nyt kuitenkin jäi väliin, samoin kun tämän päivän työpäiväkin. Itsehän ainoa mitä voin tehdä on lisää reisilihasta vahvistavia harjoituksia, huomioida vieläkin paremmin tekniikka (ja painot) prässissä ja kyykyissä ja olla juoksematta pitää huoli, että jalassa on riittävän hyvin vaimentavat juoksutossut. Ja korvata osa pk-treenistä jatkossakin spinningillä / muulla pyöräilyllä.

Ohessa muutama ihana kuva mun kauniista (patti) polvestani.


Pattipolvi
Pikkuarvet on peräisin aiemmista tähystyksistä ja polvilumpiosta alaspäin lähtevä pitkä arpi muisto tästä isoimmasta leikkauksesta. Sille on syynsä, miksi tykkäsin erityisesti legginsmuodista hameiden kanssa... ;)

Kaikenlaisia mustelmiakin näkyy olevan, mutta mä vannon! En ole kolhinut polviani mihinkään. Mulle tulee mustelmia ihan mielettömän helposti ja olenkin aina alaraajoistani kuin hakattu, kun ovat täynnä mustelmia, joiden syntyperästä mulla ei ole pienintäkään hajua!


"Lonkalta" otettiin tosiaan varaosat, vaikkei tuolla suoliluun harjanteella olekaan lonkan kanssa mitään tekemistä. ;) Komea on kuoppa, eikö? Ja ei. Se ei ole yhtään kipeä, ruma vain.



3 kommenttia:

  1. Ai perhana tuota siun polvea :/ En kyllä varmaan edes voi kuvitella miten inhottava vaiva se on... Tsemppistä!

    VastaaPoista
  2. Jonkun aikaa sitten etsiskelin huvin vuoksi joitain kuntoiluun liittyviä blogeja, joita kenties kiinnostaisi lukea ja sunkin blogi päätyi blogilistalle. Sillon tällön oon käynyt postauksia lukemassa mut nyt kun kirjotit tän niin tuun ihan varmasti seuraamaan ja oli myös pakko kommentoida. Mulla nimittäin kipeytyi vasen polvi aika tarkalleen vuosi sitten ja useampien viikkojen epätietosuuden ja eri lääkäreiden luona ravailemisen tuloksena mullakin diagnosoitiin tää samainen polvilumpion kondromalasia. Polvia ei oo tosin tähystetty koska sitä ei haluttu tehdä pelkästään diagnoosin saamiseks.
    Ennen vuoden takasta kipeytymistä olin vajaan vuoden ajan aloitellut juoksuharrastusta ja lisäksi muutaman kuukauden zumbaa kerran viikossa. 3 kuukautta olin käytännössä vuodelevossa kevään aikana ennenkuin polvi oli taas kävelykunnossa ja nyt on fysioterapeutilta tarkat ohjeet mitä saa tehdä ja mitä ei - ja juoksuharrastus (ja kävely ylipäätään) sekä zumba on nyt ehdottomasti kiellettyjen listalla. Ja ikää tosiaan mulla se paria kuukautta vaille 22. Kyllä harmittaa. Joten kiva kuulla (ja myös kauhulla luin sun tarinaa, joka pahimmassa tapauksessa saattaa olla munkin tulevaisuutta) muitakin kokemuksia sillä googlettelin ja etsin silloin tietoa mutta eipä sitä juuri löytynyt muuten kuin perustietoa. Ei kuitenkaan mitään henk.koht. kokemuksia mitä olisin kaivannut.

    Nyt oon varovaisesti aloitellut uudestaan liikkumista ja kaikenlainen vedessä tapahtuva liikkuminen, uiminen, vesijuoksu ja -jumppa on nykyään viikottaista ja lisäksi uutena kahvakuulatreeni ja bodypump. Saa nähdä kestääkö polvet vai joutuuko jonkun hylkäämään. Aikamoinen purkautuminenhan tässä tulikin jo. :D

    VastaaPoista
  3. katohan, ihan kuin mun polveni tosin mulla vaivana oli muksuna oscood-schlatter joka leikattiin 2000 (poistettiin jänteen sisältä irtopala luuta) ja toisen kerran leikattiin 4 vuotta myöhemmin kun syntyi hyppääjän polvi (poistettiin kuollutta rustoa). pitkä arpi ja pattipolvi täälläkin, tosin vaan toisessa koivessa. ja nyt vaivaa toinen polvi x.x järkyttävät kivut sivuilla ja nivelen jäykkyys

    VastaaPoista

Kommentoi. Anna ehdotuksia. Neuvo. Kritisoi. Kysy. Kehu. Hauku.